Verkostokartta
Väliarvioinnin jälkeen työstin verkostokarttaa opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta. Etsivänuorisotyö on ennaltaehkäisevää työtä. Sen perimmäisenä tarkoituksena tarkoituksena on ehkäistä syrjäytyminen. Etsivänuorisotyö on jollain paikkakunnilla oman kunnan palvelu, ja kun taas toisilla kolmannen sektorin palveluna tai sekä että. (Suomi.fi 2023)Terveydenhoitaja opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta toimii informoivana toimijana, sekä myös muun muassa on osana moniammatillisessa työryhmässä. Tarpeen vaatiessa terveydenhoitajat ovat itse yhteydessä etsiväännuorisotyöntekijään.
Oppivelvollisuuden laajenentumisen vuoksi vuonna 2021, on Kao:n toimintaankin mukaan tullut Kohtaamo. Se on paikka opiskelijoille, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea opiskeluun liittyvissä haasteissa. Kohtaamoon hakeudutaan opinto-ohjaajan, kuraattorin, erityisopettajan ja monialaisen ryhmän kautta. Terveydenhoitajan tehtävänä ennaltaehkäisevästi on tunnistaa mahdollisen syrjäytymisen riskitekijöitä kuten: runsas päihteiden käyttö, poissaolot ja omien elintapojen kaltoinkohtelu. Terveydenhoitajalla on velvollisuus tehdä myös lastensuojeluilmoitus. Terveydenhoitajan työhön kuuluu huolen puheeksiottaminen, sekä informoida opiskelijan verkostoa, esimerkiksi: koulua, perhettä ja etsiväänuorisotyötä opiskelijan suostumuksella. Tärkeä ottaa puheeksi matalalla kynnyksellä asiat ennen kuin asiakkaan tilanne kumuloituu. Tämä on hoitotyön näkökulmasta myös preventiota sekä promootiota.
Alla kuva tekemästäni verkostokartasta.
Alla kuva tekemistäni muisiinpanoista
Motivoiva haastattelu & dialogisuus
Tein oppiportissa Motivoiva keskustelu-kurssin. Huomasin tämän kurssin aikana paljon hyviä oivalluksia, kuten sen, että olen taipuvainen antamaan suoraa neuvontaa ja ratkaisuja asiakkaille eri tilanteisiin. Kurssia suorittaessa oivalsin myös, että minulla on lähtökohtaisesti niitä ominaisuuksia, joita tarvitaan motivoivassa keskustelussa ja dialogisuudessa. Esimerkiksi, suhtaudun asioihin myötätuntoisesti, sekä annan tilaa asiakkaalle puhua. Sain kurssista konkreettisia menetelmiä sekä avoimia kysymyksiä itselleni käyttöön. Opin myös sanoittamaan asiakkaan vähäisetkin muutostoiveet vuorovaikutustilanteessa. Tästä on hyötyä asiakkaan sisäisen motivaatio kannalta. Kiinnitin terveystarkastuksissa huomiota avoimiin kysymyksiin aiempaa enemmän. Se vaati tietoista läsnäoloa, eikä vain terveystarkastustilanteen suorittamista.
Huomasin tarkastuksia tehdessäni, että osalle avoimet kysymykset olivat hyviä ja se sai nuorelle aikaan pohdiskelua, kun taas osalle avoimet kysymykset olivat haastavia. Osa nuorista vastasi avoimiin kysymyksiin: "emmä tiiä". Toisaalta se kuvastaa hyvin kiteytettynä nuoruutta. Nuoruus on kullekkin omanlainen kehityksen polkunsa, joskus polussa voi tulla taantumaa, jolloin palaa kehitysvaiheessaan taaksepäin. Tällöin oma, esimerkiksi kysymyksiin vastaaminen voi tuntua kiusaannuttavalta tai nuori ei ole kognitiivisesti kykenevä vastamaan näihin kysymyksiin. Näissä tilanteissa, jossa nuorilla oli haasteita vastata huomasin, että minun täytyi ottaa enemmän "vastuuta" vuorovaikutustilanteessa. Koin itse ne hiukan "tenttaus-tilanteilta". Toisaalta sain myös hyviä keskusteluja aikaiseksi avointen kysymysten avulla sekä voimavaroja nostattavia tilanteita nuorten kanssa.
Terveyden edistämisen kompetenssin näkökulmasta motivoiva keskustelu on tapa kommikoida, jonka avulla asiakas itse motivoituu toteuttamaan tarpeellisia muutoksia elintavoissaan.
Esimerkkejä avoimista kysymyksistä, joita hyödynsin käynneillä
- Millaiset ovat ruokailutottumuksesi?
- Mitä ajattelet kannabiksesta?
- Mitä haittoja/menetyksiä tupakoimisesta on seurannut, entä hyödyt?
- Mitä myönteistä tupakoinnin lopettaminen toisi?